perjantai 8. syyskuuta 2017

Asfalttiviidakossa?



Tämä kirjoitus ei kerro suoraan rakennusprojektista. Ei levytettävistä seinistä, naulapyssyn paukkeesta, höyrysulkuteipeistä tai kakkosnelosista. Kirjoitus liittyy silti vahvasti messualueeseen, sillä kun aloimme etsiä tonttia kotikaupungistamme, oli yksi kriteereistä se, että paikka sijaitsisi lähellä luontoa ja ulkoilumaastoja. Ymmärrän, että tältä pohjalta kuulostaa perin kummalliselta päätökseltä valita asuinpaikaksi vanha teollisuusalue, jos tontin arvona on luonto. Äkkiseltään voisi myös hymähtää, että keskustan alueella on luontona lähinnä betoniviidakkoa.

Vaan tiedättekös, tontti sijaitsee lähellä Kokemäenjokea, jonka toisella puolella sijaitsee vehreät puistoalueet ja peltomaisemat. Siellä on Kirjurinluoto, Polsan reitti ja Pelle Hermanni. Messualueen vieressä kulkee pyörätie, joka vie Meri-Poriin. Isomäen ulkoilumaastoihin on melkein kivenheiton matka. Joen vastapäiseltä rannalta on mahdollisuus lähteä melomaan. Ei hullumpaa alueelta, joka sijaitsee lähes keskustassa.

Nämä kuvat ovat yhdeltä sunnuntailta, kun pakkasimme tavarat, makkarapaketit ja muut eväät ja lähdimme metsäretkelle. Metsäretkellä vastaan tuli vaelluksella olevia alpakoita ja korvissa pauhasi koski.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti