Karjaranta21

Omalla tontilla on hääritty koko ajan. Palkkatöiden jälkeen mies vaihtaa päälleen ne resuisemmat housut ja lähtee kohti Karjarantaa. Me olemme lasten kanssa olleet kotona ja nauttineet syksystä. Mutta mitä tontilla on nyt tehty? Levytetty seiniä ainakin ja sähkömieskin on käynyt paikalla. Näistä voisin kirjoittaa myöhemmin lisää kuvien kera.

Sen haluan kuitenkin kertoa, että yhtenä iltana mies piti taukoa rakentamisesta ja käytiin kävelemässä messualueen vastarannalla, joka on aikamoinen paratiisi. Kvistluodon ihana siirtolapuutarha-alue tuntui olevan aivan erillään kaupungin humusta ja isojen vadelmapensaiden keskellä kävellessämme muuan vanha herrasmies ojensi minulla pakasterasian ja kehotti keräämään lapsille marjoja. Ne marjat katosivat vielä samana iltana parempiin suihin!

Hienolta ja jykevältä näytti messualuekin vastarannalta katsottuna. Oman maisemansa alueelle loivat vanhat tehdasrakennukset, porilaisen hyvinvoinnin ja muinaisten työpaikkojen tarjoajat. Antakaahan unelmoida ja visiönäärin kertoa ajatuksistaan: toivon, että tehdasrakennuksia ei pureta, vaan otetaan asuinkäyttöön, jolloin Poriin saataisiin uudenlaista, persoonallista asumismuotoa ja vaihtelua kaupunkikuvaan. Mielessäni pyörii myös pieni kauppahalli johonkin alueen vanhoista tiilirakennuksista, joka olisi auki sesonkiaikaan tai erilaisten markkinoiden pitopaikkana. Siellä paikalliset pienpanimot, ravintolayrittäjät tai käsityöläiset voisivat pitää Octoberfesteja, joulumarkkinoita ja lasten festivaaleja. Mitäs pitäisitte?

Yhtä kaikki, viehättävältä vaikuttaa.