Carpe diem!

Sanokaa, mitä sanotte, mutta suomen talvi ei ole tylsä. Aamulla herätessään (varsinkaan jos ei ole katsonut säätiedotuksia) ei tiedä millainen maisema ikkunasta aukeaa. Onko räntää, kinoksia vai mustaa asfalttia? Siksi pitää tarttua hetkeen ja pulkkaan, kun on lunta. Pulkkamäkiä sen sijaan tästä kaupungista saa etsiä. Meidän nykyisellä asuinalueellamme on kaksi pulkkamäkenä pidettyä pientä nyppylää, jotka ovat lumirikkaina aamupäivinä täynnä lähitalojen lapsiperheitä. Onneksi on Yyteri, joka ei ole vain kuumia kesäpäiviä varten. Talvella Yyteri on yhtä ihana kuin kesälläkin, vaikka mereen ei tee mieli pulahtaa. Yyteristä löytyy pulkkamäkiä hurjapäille ja rauhallisemmasta vauhdista pitäville. Yyterissä on myös grillipaikka ja tarpeen vaatiessa lämmintä juotavaa saa hotellilta.

Miten Yyteri ja pulkkapäivät liittyvät rakentamiseen? Vastaan, että tarjoammalla mielenrauhaa ja yhteisiä hetkiä. Ilman pieniä taukoja rakentaminen saattaisi tuntua raskaalta. Messurakentamisessa on tiivis aikataulu ja rakentaminen on puheissa päivittäin. Tuntuu, että koko ajan on tehtävä erilaisia valintoja ja toisinaan mielipiteet ratkaisuista voivat vaihtua, jolloin ollaan lähtöasetelmassa. Rakentamisessa on myös vaiheita, jotka ovat tiiviimpiä ja välillä edetään hitaammin. Nyt on menossa rauhallisempi vaihe: seinät on levytetty ja suurimmaksi osaksi pohjamaalattu. Seuraavaksi seinät maalaataan lopullisella värillä. Ei ole kauaa, kun rakentamisessa oli tiiviimpi vaihe. Silloin mies kävi vain nukkumassa kotona, heräsi aamulla, lähti palkkatöihin, tuli kotiin, söi, vaihtoi vaatteet ja lähti rakentamaan. Päiväkodista lapsia hakiessani nuorempi kysyi: "koska isä tulee taas meille kylään?". Siinä ei tiennyt, olisiko itkenyt vai nauranut. Lapselle rakentaminen saattaa näkyä siis myös poissaolona.

Siksi rakentamiseen kuuuvat myös pulkkapäivät Yyterissä.

Asfalttiviidakossa?

Tämä kirjoitus ei kerro suoraan rakennusprojektista. Ei levytettävistä seinistä, naulapyssyn paukkeesta, höyrysulkuteipeistä tai kakkosnelosista. Kirjoitus liittyy silti vahvasti messualueeseen, sillä kun aloimme etsiä tonttia kotikaupungistamme, oli yksi kriteereistä se, että paikka sijaitsisi lähellä luontoa ja ulkoilumaastoja. Ymmärrän, että tältä pohjalta kuulostaa perin kummalliselta päätökseltä valita asuinpaikaksi vanha teollisuusalue, jos tontin arvona on luonto. Äkkiseltään voisi myös hymähtää, että keskustan alueella on luontona lähinnä betoniviidakkoa.

Vaan tiedättekös, tontti sijaitsee lähellä Kokemäenjokea, jonka toisella puolella sijaitsee vehreät puistoalueet ja peltomaisemat. Siellä on Kirjurinluoto, Polsan reitti ja Pelle Hermanni. Messualueen vieressä kulkee pyörätie, joka vie Meri-Poriin. Isomäen ulkoilumaastoihin on melkein kivenheiton matka. Joen vastapäiseltä rannalta on mahdollisuus lähteä melomaan. Ei hullumpaa alueelta, joka sijaitsee lähes keskustassa.

Nämä kuvat ovat yhdeltä sunnuntailta, kun pakkasimme tavarat, makkarapaketit ja muut eväät ja lähdimme metsäretkelle. Metsäretkellä vastaan tuli vaelluksella olevia alpakoita ja korvissa pauhasi koski.

Malttia

Talon rakentaminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Ihan niin kuin muukin remontointi. Suunnitelmia, selkeää ajatusta, mutta malttia.
Muuten jälki ei ole pysyvää, hyvää eikä laadukasta. Rakentamisessa se on selkiö, muusta ei ole edes puhetta.

Pitäisi muistaa se muutenkin. Kärsivällisyys isolla koolla, mutta se on niin vaikeaa. Olen ensimmäistä kertaa elämässäni tilanteessa, että minulla ei ole selkeää suunnitelmaa itseni varalle. Valmistuin keväällä unelmieni opinnoista, tein kesän töitä ja nyt odotan, että löytäisin päiviin täytettä. Täytän suurin odotuksin nettihakemuksia, mutta ainoa, mitä kilahtaa sähköpostiin, ovat mainokset nettikaupoista.

Malttia, yritän sanoa itselleni. Yhtenä päivänä sähköpostiin tulee viesti tai keksin miten hyödyntäisin osaamistani. Teen suunnitelmia ja laskelmia. Siihen saakka, että jotain tulee tai keksin mitä teen, pitäisi ajatella, että nämä päivät ovat rahaa mielen pankkiin. Kiireettömiä aamuja, pyykkien viikkausta, hyvää arkea. Yhtenä päivänä kävin lasten kanssa lempikerrostaloalueellani Porissa, jonka keskellä sijaitsee vehreä puisto ja leikkipaikka lapsille.

Rakennukset on valmistettu käsityönä toisen maailmansodan jälkeen. Ensimmäisissä taloissa on vielä tiilirunko. Tarkoitus oli rakentaa laadukkaita ja järkeviä asuntoja tavallisille ihmisille. Toisissa asunnoissa oli apulaisen asunto, joten ainakaan alkuun tavallinen tehtaan työntekijä ei päässyt nauttimaan keskuslämmityksestä, sisävessasta ja sähköhellasta. Talot ja koko Arava-alue ovat säilyneet hienosti tähän päivään.

Arava-alue sijaitsee Satakunnan Ammattikorkeakoulun kampuksen lähellä ja sitä rajaavaat Rautatienpuistokatu, Satakunnankatu, Uudenkoivistontie ja Kuninkaankatu. Leikkipuisto sijaitsee Kiertokadun sisällä.