Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lapset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lapset. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Carpe diem!



Sanokaa, mitä sanotte, mutta suomen talvi ei ole tylsä. Aamulla herätessään (varsinkaan jos ei ole katsonut säätiedotuksia) ei tiedä millainen maisema ikkunasta aukeaa. Onko räntää, kinoksia vai mustaa asfalttia? Siksi pitää tarttua hetkeen ja pulkkaan, kun on lunta. Pulkkamäkiä sen sijaan tästä kaupungista saa etsiä. Meidän nykyisellä asuinalueellamme on kaksi pulkkamäkenä pidettyä pientä nyppylää, jotka ovat lumirikkaina aamupäivinä täynnä lähitalojen lapsiperheitä. Onneksi on Yyteri, joka ei ole vain kuumia kesäpäiviä varten. Talvella Yyteri on yhtä ihana kuin kesälläkin, vaikka mereen ei tee mieli pulahtaa. Yyteristä löytyy pulkkamäkiä hurjapäille ja rauhallisemmasta vauhdista pitäville. Yyterissä on myös grillipaikka ja tarpeen vaatiessa lämmintä juotavaa saa hotellilta.

Miten Yyteri ja pulkkapäivät liittyvät rakentamiseen? Vastaan, että tarjoammalla mielenrauhaa ja yhteisiä hetkiä. Ilman pieniä taukoja rakentaminen saattaisi tuntua raskaalta. Messurakentamisessa on tiivis aikataulu ja rakentaminen on puheissa päivittäin. Tuntuu, että koko ajan on tehtävä erilaisia valintoja ja toisinaan mielipiteet ratkaisuista voivat vaihtua, jolloin ollaan lähtöasetelmassa. Rakentamisessa on myös vaiheita, jotka ovat tiiviimpiä ja välillä edetään hitaammin. Nyt on menossa rauhallisempi vaihe: seinät on levytetty ja suurimmaksi osaksi pohjamaalattu. Seuraavaksi seinät maalaataan lopullisella värillä. Ei ole kauaa, kun rakentamisessa oli tiiviimpi vaihe. Silloin mies kävi vain nukkumassa kotona, heräsi aamulla, lähti palkkatöihin, tuli kotiin, söi, vaihtoi vaatteet ja lähti rakentamaan. Päiväkodista lapsia hakiessani nuorempi kysyi: "koska isä tulee taas meille kylään?". Siinä ei tiennyt, olisiko itkenyt vai nauranut. Lapselle rakentaminen saattaa näkyä siis myös poissaolona.

Siksi rakentamiseen kuuuvat myös pulkkapäivät Yyterissä.

torstai 14. joulukuuta 2017

Mitä lahjaksi päiväkodin tädeille?




Edellisinä vuosina olen aloittanut jouluvalmistelut ajoissa. Olen miettinyt mitä ruokaa joulupyhiksi tehdään, ostanut joulupostimerkit ennen kuin hinta nousee ja hankkinut lahjat valmiiksi jo pari viikkoa ennen aattoa. Tänä vuonna joulu on yllättänyt. En tiedä johtuuko se rakentajan arjesta, mutta tänä jouluna en ole pahemmin ehtinyt stressata (tosin vielä on viikko aikaa hankkia joulupaniikki). En ole ehtinyt miettiä valmiiksi juuri mitään. Koti näyttää siltä, kuin viikko ennen joulua ja lahjat ovat paketoimatta. Tämän postauksen kuviakin minun oli tarkoitus stailata, mutta niin vain se aika kului ja äkkiä huomasin ottavani kuvaa tavaroista hetkeä ennen joulujuhliin lähtöä. Vaikka iso osa asioista on melkolailla kesken, päiväkodin tätien lahjat ehdin kuitenkin hankkia ennen joulujuhlaa. Meidän päiväkotimme on ihana ja hoitajat ystävällisiä. He auttavat pyörittämään arkea ja tuntuu hyvältä jättää lapset aamulla juuri heille. Meillä on ollut tapana muistaa hoitajia keväisin ja jouluisin.

Mietin lahjoja niin, että jokaisella on tavaraa yllin kyllin. Pieniä tuikkukippoja ja muuta löytyy varmasti jokaisen kotoa. Muistamiseksi ajattelin valita jotain, joka tulee käyttöön eikä jää keräämään pölyä nurkkiin. Tänä jouluna hoitotätien pussiin laitettiin juustoa, suolakeksejä, pieni hillopurkki, vähän suklaata ja itse tehty joulukortti. Idea on vapaa kopioitavaksi.

Kuten asiaan blogeissa kuuluu, kerrotakoon, että olen ostanut ko. tuotteet omilla pennosillani.


torstai 5. lokakuuta 2017

Lastenhuoneista




Kun muutimme tämän hetkiseen kotiimme, vatsassani asusteli vielä esikoinen ja kuva lapsiperheen arjesta oli vahvasti kiiltokuvamainen - haaveissani koti olisi aina siisti ja lapsi nukkuisi, niinkuin pikkulapset nukkuvat -hyvin ja tyytyväisenä neljän tunnin päiväunia. Pelkäsin ainoastaan vauvan syntyvän remonttipölyn keskelle asuntoon, jossa ainoa kunnolla toimiva vesipiste oli vessan pidee. Vauva meni kuitenkin yliajalle ja kodin remontti ehti valmistua ennen h-hetkeä. Ennen kuin koti todella on kokenut lapsiperheen elämää, on vaikeaa miettiä oikeasti toimivia ratkaisuja.

Ennen lasten varttumista leikki-ikään en ollut ajattelut, että lastenhuone sijaitsee tavallisesti olohuoneessa, keittiössä tai vessassa - siis siellä missä ovat vanhemmatkin. Katselin kuvia sievistä lastenhuoneista ja mietin lähinnä sisustusta. Rintamamiestalomme yläkerran kaksi makuuhuonetta ja olematon aulatila ovat kuitenkin näyttäneet todellisen käytänöllisyytensä pikkulapsivuosien aikana. Yläkerrassa ei voi leikkiä edes kaksin, sillä sängyn alla asustaa mörköjä eikä pikkuautoja tai poneja tohdi hakea ilman äidin järeää turvaa.

Uuteen kotiin halusimme suunnitella yhteisiä tiloja, joissa lapset eivät olisi erillään, vaan arki olisi yhteistä. Yläkertaan tulee lapsille omat huoneet, mutta myös yhteistä tilaa, joka mukautuu iän mukana ja jossa vanhempi voi vaikka nauttia kirjasta lasten lekkiessä vierellä ilman, että yhteinen olemin tarkoittaa junaradan vuorena toimimista lastenhuoneen lattialla. Aulatilan suunnittelua pidän tärkeänä nykyisessä tilanteessa, jossa molemmat lapset ovat alle kouluikäisiä. Oma lukunsa lastenhuoneissa ovat vielä säilytystilat, joista tarinoin myöhemmin.

Kuvat ovat nykyisestä lastenhuoneestamme, joka ei kaikesta sisustuslehtien selailusta huolimatta näytä stailatulta. Kuvan ottamista varten leluista raivatulta kylläkin.

torstai 17. elokuuta 2017

Lasten kanssa raksalla



Useimmiten rakennustyömaalla ahertaa mies, mutta toisinaan mukana kuljemme me kaikki tehden parhaamme taitojemme mukaan. Lapsille rakennustyömaalla mukana oleminen on aluksi jännittävää, mutta useamman tunnin jälkeen pienet apulaiset alkavat väsyä. Aluksi minua myös jännitti lasten mukaan ottaminen erityisesti vieressä virtaavan joen vuoksi. Mitä jos pienet pujahtavat jokeen sillä aikaa, kun kannan roskapuuta? Entä pienten jalat ja laudoissa pystyssä sojottavat naulat? Tontilla on teräviä kulmia, korkeita paikkoja puhumattakaan koneista ja autoista, joita kulkee alueella tasaiseen tahtiin.

Tähän mennessä kaikki on kuitenkin sujunut hyvin. Lapset ovat pysyneet melko kiltisti tontilla ja yleensä lähtevät mielellään mukaan työmaalle. Kesän sykähdyttävimmän hetken työmaalla koin, kun kurkistin autotalliin, jossa kolmevuotias heilui vesivärisudin kanssa kuunnellen radiosta Eppu Normaalia ja suuttui keskeytyksestä. "Äiti mä maalaan!" oli vaativa kehotus aikuisen poistua paikalta. Listaan alle muutaman vinkin, joilla arki rakennuksella sujuu lasten kanssa:

- varaa mukaan mielenkiintoista tekemistä: lapiot, ämpärit ja pienet leikkityökalut auttavat keksimään tekemistä paikan
päällä.

- rakennuksella jää yli pieniä laudanpätkiä, joita voi maalata vesiväreillä tai vähän isommat naulata.

- hyvät eväät pelastavat päivän: voileipiä, banaania, riisikakkuja, joskus jopa mikropizzoja, jotka maistuvat kylmänäkin kun
on tarpeeksi nälkä. Aliarvioida ei voi myöskään herkkujen voimaa, kaurakeksi veden kyytipoikana on yllättävän hyvää. ÄLÄ
UNOHDA VESIPULLOJA.

- kosteuspyyhkeet ovat remppaperheen kaveri.

- varavaatteet lapsille! Kolmevuotiaan kanssa varapöksyjä voi tarvita, jos ei ehdi vessaan ajoissa, mutta toisinaan vaatteet
ovat niin mutaiset, että on kivempi laittaa puhdasta päälle ennen autoon istumista.

- kun kaikkea on jo tehty ja kyllästyttää, puhelimesta voi katsella lempisarjaa.